VaLePa raivasi tiensä Mestaruusliigan loppuotteluihin. Eipä tuo kuulosta enää edes uutiselta. Tuntuu kuin tuollainen otsikko olisi ollut liigan kotisivuilla joka ainut kevät. Ovat Sastamalan puolessa saaneet palikat kohdilleen.
Akaa-Volley pelaa kirkkaimmista mitaleista nyt ensimmäistä kertaa. Kun otetaan huomioon tuo VaLePan voittamisen kulttuuri – seitsemän kultaista läpyskää – ja muistetaan, että Akaa-Volley on vuosein saatossa kyennyt kyykyttämään sastamalalaisia vain kahdesti, tämän kirjoituksen otsikko lienee kohdillaan.
Vaikka VaLePa on ottelusarjan ehdoton ennakkosuosikki, tilanne ei ole akaalaisittain toivoton. Jos katsotaan näiden kahden joukkueen taivalta runkosarjassa, huolimatta lopulta kuuteen pisteeseen kasvaneesta erosta, otteluvoitot menivät VaLePalle vain yhden erolla 24-23.
Kauden aikana sattuu aina loukkaantumisia, sairastumisia ja muita takaiskuja, joten pudotuspelivaihe kertoo ehkä paremmin joukkueiden tilanteesta. Puolivälierissä VaLePa vei TUTO-Volleyta suoraan 3-0, kun Akaa-Volleyn piti käyttää Tiikerien kesyttämiseen yksi ottelu enemmän. Tuo taisto päättyi siis 3-1. Välierissä molemmat saivat taistella tosissaan ja lunastivat paikan loppuottelusarjaan lukemin 3-2. Valmentajat Kangaskokko ja Kunnari ovat selkeästi virittäneet joukkueensa tasaiseen pudotuspelikuntoon.
Miten VaLePaa horjutetaan?
Miten haastaja parhaiten pystyisi horjuttamaan selkeätä ennakkosuosikkia? Yksi avaintekijä – jota yleisönkin kannatta seurata – on Akaa-Volleyn syöttöpeli. VaLePan vastaanotto oli välierien viimeisessä koitoksessa Savo-Volleyta vastaan suorastaan tyrmäävän tehokas. Allik (78%), Pennanen (71%) ja Mäkinen (65%) nostivat palloja Eskon hyppysiin niin tarkasti, että maestro sai pyörittää hyökkäyspeliä mielensä mukaan. Kunnarilla on laittaa kentälle pudotuspelien tehokkain syöttäjä Petty, joka on horjuttanut vastustajien hihaosastoa jo 20 ässän verran.
Mutta heti loppuottelusarjan ensimmäisessä kohtaamisessa Akaa-Volleyn kaikkien muidenkin pelaajien syötöissä pitää olla joko ruutia tai juonikkuutta. Muutoin ei kunnian kukko laula. Pettyn syötöt eivät yksin riitä akaalaisittain positiiviseen lopputulokseen. Muistini mukaan ainoastaan kerran Akaa-Volleyn siemenenä ollut A-Volleyn junnusakki kykeni saavuttamaan erävoiton 25-0. Sama pelaaja – olisiko ollut Hannes Mattila – viihtyi siis syöttöviivalla koko erän ajan. Eikä 25 perättäiseen ässään ole kai kukaan koskaan yltänyt, vaan aika paljon muitakin onnistumisia tuollaiseen tulokseen tarvitaan.
Syöttöpelin onnistumista siis vaaditaan. Toki paljon muutakin, mutta niitä muita konsteja ei etukäteen paljasteta ; ) Syöttöhommelit VaLePan valmennus tiesi jo etukäteen.
Ennen VaLePan viime vuosien menestystä, lentopalloliiga on nähnyt muitakin vastaavia, lyhyempiä ja pidempiä valtakausia: Pieksämäen NMKY 1970-luvulla, Raision Loimu 1980-, KuPS Volley 1990-, Pielaveden Sampo ja Perungan Pojat 2000-luvulla ja vielä Kokkolan Tiikeritkin lyhyesti ennen sastamalalaisia. Tiedättekö, mikä näille kaikille on ollut yhteistä? Ne ovat lopulta päättyneet ja valta on siirtynyt seuraavalle.
Kulta- ja hopeamitalien kohtalo ratkeaa paras seitsemästä -systeemillä. Se joukkue, joka ensin ottaa neljä voittoa, poistuu kentältä kultaa kaulassaan. Ensimmäinen koitos toteutuu Sastamalassa heti pääsiäisen jälkeen tiistaina 11.4. Sen jälkeen joukkueet saavat parin päivän huilin ja seuraavat taistelut käydään Akaa Areenalla perjantaina 14.4 ja lauantaina 15.4.
Akaa-Volleylla on VaLePan korkuinen vuori kiivettävänä. Mutta kun miehistö on loppuotteluiden vaatimassa kunnossa, tuo vuori saattaa hyvinkin madaltua kukkulaksi. Kokonaisuus – myös kotiyleisön kannustus - näyttelee merkittävää roolia.
Aika huippua, vai mitä?
Sauli Sinkkonen on treenannut itsensä hienoon kevätkuntoon. Keskipelaajan panos on erittäin tärkeä loppuottelusarjassa. Torjumassa oleva Mikko Karjarinta on loukkantumisen takia sivussa, mutta VaLePan keskipelaajaosasto on siitä huolimatta vahva.
Comments